lauantai 22. syyskuuta 2007

Tapahtuipa puistossa..

Elikkäs pääsin tänään koirapuistoon ja kivaa oli. Sulon kanssa noudettiin palloa ja silleen. Ja hajuja ja vilinää riitti. Sitte loppuajasta tuli ne kaks melkolailla mun kokosta terrieriä ja mamma nappas meikäläisen syliin, kun sen toisen kanssa tuppaa vähän tunteet kuumenemaan. Tai siis sillä toisella kuumenee.. Mähän olen tiedetysti niin fiilee jätkä.. Ainakin siihen saakka kun mulle aletaa vihtuilee. Noh, ne siinä aikansa peuhas ja leikki muitten kans ja mamma sitten laski mut maahan ja piteli mua siinä. Hetken päästähän ne termiitit, anteeks terrierit oli mun nenän edessä ja siitähän se rähinä sitte taas alko. Mamma riuhtas mut niskavilloista ilmoihin ja mä vähän yritin siinä säestää murinalla. Mua niin ottaa kupoliin kun tommonen tulee meikäläiselle uhittelemaan ja on vielä niin super nopee ja tehokas, että mamman käsihän sai osuuden sen terävistä hampaista. Meikäpoika kun olis päässy irti, ni olis kyllä ollukkin piru irti. Sen verta meikäläistä otti päähän. Ärh! Mut toivottavasti mamman naarmut paranee nopeesti ja hyvin. Nii ja kävihän siinä kääntymässä semmonen super ruttunen, hieman suurempi ja tosiaan kovati paljon ruttusempi koirakin, mutta sitä sen mamma piti narussa kiinne, nii eihän siinä sitten oikee päässy tutustuu. Mamma puhu että se olis niinkun meikäläisen esi-isä, eli englanninbulldog, mut onkohan tosi.. Sen verta oli hupaisan näkönen. Heh! En ainakaan välittömästi myönnä. Täytyy tukia asiaa..

Tämmöstä tänään. Seuraavaan kertaan! Terkuin Meikäpoika

tiistai 18. syyskuuta 2007

Heipparallaa!

Edellisestä kerrasta onkin vierähtänyt aikaa. Ei ole mammalla oikein ollut aikaa tulkata, eikä nyt oikein ole ollutkaan mitään mitä kertoa. Mutta, nyt minulle kuuluu hyvää. Tällä hetkellä olen kovin väsynyt, koska kirmasin puistossa reilun tunnin. Piti pitää vähän järjestystä yllä ja tietty tehä tuttavuutta muutaman pimatsun kans. Oujee! Kerronpas vähän mitä tässä on viimeaikoina tapahtunut.

Eli juu, oltiin toissa viikonloppuna reissussa pääkaupunkiseudulla. Sukuloimassa nääs. Oli kyllä aivan tuiki outoja paikkoja monta missä käytiin. Ihmiset oli jotenkin tuttuja, mut huushollit oli niinkun aivan uusia. Outoa. Rymyäkin näin ja sillekkin piti yrittää vähän kovistella vaikka samaa porukkaa ollaankin ja ihan frendihän se onkin. Mummolassa kun käytiin, niin se valkonen "velho", joka yleinsä lymyää jossakin nurkalla, niin tuli niinkun ihan meikäläisen läheisyyteen ja kait haisteli meikäläistä. Mä en sillä hetkellä uskaltanu edes hengittää, kun joskus kun liian lähelle menin, niin tuli tassusta, jossa oli pirunmoisen terävät kynnet. Huhhuh! Mut onneks vältyttiin sellaselta tälläkertaa. Sinä viikonloppuna näin 2 pienen pientä ihmistäkin. Tai siis toinen oli sellanen tosi pieni, joka möllötti mua suurilla silmillään sanomatta mitään. Jotakin outoa se mömmersi siinä, mut selvää ei saanu ja sit oli sellanen vähän isompi ihminen, mut vähän vaan isompi, nii se tais mua jotankin pelätä tai sit sillä oli vaan huono päivä. Uskalsi se muhun sit lopulta koskeekkin vähän. Että tämmöstä. Ihan oli mukava viikonloppu. Ainakin haisteltavaa riitti.

Sitten mamma vei mut taas sinne tylsään paikkaan, missä on outo hajukin.. tunnistin sen heti jo ovelta ja mua alko hirvittää. Se haju meinaan kertoo siitä, et jotain inhottavaa on tiedossa. Joko tulee piikkiä niskaan, kopeloidaan, laitetaan silmään jotain tököttiä tai tungetaan harjaa suuhun ja harjataan poskea sillä. Melko turhaa mielestäni. Noh, pöydällehän mut nostettiin ja tassua ne tutki tällä kertaa. Mitähän sielläkin mukamas niin ihmeellistä oli. Ken tietää. Mun mielestä aivan turhaa hommaa. Noh, se oli onneks nopeesti ohi, mut siitä lähtien on mamma sitten joka aamu ja ilta laittanut mun varpaanväliin jotakin tököttiä. Mut kai siit sitten on apua. Että semmosta.


Mamma on saanut päähänsä jotain kummaa. Se nostaa mut tommosen hassun pöydän päälle ja hokee mulle että "seisoo" ja sit kun siinä hetken seison niin saan herkkuu. Jes jes! Joten minäpoikahan se koitan itteäni hillitä ja seison et tulis mahollisimman paljon herkkuu. Yhtään en ymmärrä mitä se touhu on, et onko joku uus leikki tai temppu vai onko tiedossa jotain vakavempaa. No mut aika näyttää. Ja syksykin se on tullut. Alkaa olla aikas koleeta noin aamusta ja illallakin jo. Kohta sitä saa taas pitää sellasta villapaitaa ja lämmintä manttelia ja jonkun uuden haalarinkin tuo mamma mulle on hommannut. Kohta on niin kylmä ettei ulkona paljon viittis edes käydä. :( Mut joo, kyllä siitäkin taas selvitään bostonin sisulla! Ja muuten, mä olen kuullut jotakin ihan hirveetä, siis oikein karvoja nostattavaa.. Mamma puhelee jostakin kaverista mulle. Se aina välillä siitä puhelee ja silleen. Ja mä pahoin pelkään et kyse on jostakin haisevasta pikku rääpäleestä joka ei jätä mua hetkekskään rauhaan. HRR! Oikeen puistattaa kun ajattelenkin. Olen yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa, koska saan siitä vatsanväänteitä. Noh, tähänkin sama: Aika näyttää mitä tuleman pitää.. Toivotaan et mä olen kuullut ja ymmärtänyt väärin. No mutta juu, lopettelen tälläkertaa, mutta yritän palailla asialle vähän pikaisemmalla aikavälillä kun viimeksi. Se on moro!
Terkuin: Pontus The King